keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Kevätkuvakatsaus

Eilen oli aivan ihana keli, joten koiranulkoilutuksen ohessa ulkoilutin myös kameraa pitkästä aikaa! Olin vähän laiskalla tuulella, enkä jaksanut raahata kuin kiinteän 50 millisen objektiivin mukanani, joten kuvat ovat sen mukaisia. No, pääsipä kerrankin leikkimään makrokuvaajaa!






Tällaista tällä kertaa! Tykkäsin erityisesti tuosta suloisesta siilistä <3 Se oli kamalan kiukkuinen ja tuhisi ja sähisi ihan urakalla. Hölmö otus. Nähtiin myös kiukkuinen orava suuri käpy suussaan, sekin huuteli äkäisenä puusta. Hassuja eläimiä!

~ S.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Vähän herkkuja ja vähän heppailua

Kävimme avopuolison kanssa teehuoneella herkuttelemassa yhtenä päivänä, ja mukaan tarttui chilillä ja ananaksella maustettua matea. Voin sanoa, että on potkua! Ei kyllä liikaa, vaikken ehkä ole kovin jäävi sanomaan, kun chiliä on tullut popsittua ihan hyvän aikaa. Suosittelen chilin ystäville lämpimästi tuota Lohikäärmeen Raivoa!

Tänään tuli shoppailtua lempilankakaupan varaston tyhjennysmyynnissäkin. Virallisesti liike on jo lopettanut, mutta omistajan ehtimisen ja varaston riittoisuuden vuoksi tällaisia satunnaisia tyhjäysmyyntejä on ollut. Olen onnistuneesti ollut muualla kaikkina muina kertoina, joten riemuitsin suuresti, kun kerrankin aikataulut kävivät yksiin. Mukaan tarttui Dropsin Paris-lankaa, josta ajattelin tehdä koiralle jotain, pari kerroslaskuria, rasia, silmukkamerkkejä ja kuminauhaa.


Päivä parantui parantumistaan iltaa kohden, kun parin viikon tauon jälkeen pääsin ratsastamaan! Kenttä oli sula ja voisi sitä sanoa kuivaksikin, joten pääsimme kunnolla ratsastamaan kevätliukkaiden jälkeen. Ja totta kai kelistä otettiin kaikki irti puomitreenillä. Jaiks, ekaa kertaa viiteen vuoteen puomeja, ja alla hevonen, joka oli kuuleman mukaan koko alkuviikon puomitunneilla kaahannut kaistapäisesti. Kyseessä oli lisäksi vasta toinen kerta, kun kyseisellä hevosella menin, joten arvatenkin vähän jännitti. Opettajan puheet ylireippaasta hevosesta pitivät kyllä paikkansa, mutta ei sitä kaistapäiseksi voinut sanoa millään. Ei pelottanutkaan pienestä steppailusta huolimatta, sillä hevonen kuunteli kyllä koko ajan, sillä oli vain virtaa. 

Oli mahtava tunti! Olisin voinut ratsastaa huomattavasti paremmin, sillä jotenkin unohduin pohkeet irti ja suitsiin kiinni, kunnes opettaja muistutteli ratsastamaan. En tiedä mikä aivojumi minulle aina iski. Oli meillä kuitenkin hevosen kanssa hyviäkin hetkiä, ja opettajalta tuli kehuja tunnin aikana tapahtuneesta kehityksestä. Tällä hevosella ulkoapujen katoaminen korostui. Olen kyllä tiedostanut, että minulla on siinä paljon korjattavaa, mutta nyt apujen hukkuminen sekoitti koko pakan. Vähemmän sisäohjaa, enemmän ulkojalkaa - näillä eväillä ensi tunnille!

Nyt chiliteetä nautiskelemaan ja rentoutumaan. Hyvää viikonloppua! 

~ S.